Uutisia:
Finanssivalvonta huomio peruspankkipalveluita myös iäkkäämpien asiakkaden osalta -- "Selvitys peruspankkipalveluiden saatavuudesta ja hinnoittelusta – Fiva ..."
Alkon Helsingin Töölöntorin myymälä avataan uunikin nostalgiakonseptin mukaisena -- "  Elämyksellinen nostalgiamyymälä on kunnianosoitus ..."
Indeksijäädytysten voimaanjättäminen iskee kaikkein heikoimpiin -- "Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on pettynyt siihen, että hallitus ..."
Taantuvilla alueilla hankalimmassa korjausrakentamisen asemassa ovat ... -- "Etenkin taantuvilla alueilla asuinrakennusten kasvava korjaustarve on ..."
Kehitysvammaliitto: Takuueläkkeitä korotettava 50€/kk -- "Kehitysvammaliitto haluaa, että valtion budjetissa varataan rahaa ..."
Pienituloisten eläkkeensaajien ahdinko jatkuu -- "Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on pettynyt ..."
  • 1

Mitä luetaan nyt?

Asuminen, elinympäristö ja ikääntyvä väestö

Oma koti, asuinalue, lähipalvelut ja liikenneyhteydet ovat ...

+ View

Verlan maailmanperintökohteen suojelu täydentyi kulttuurihistoriallisesti merkittävillä puunkäsittelyn ja -uiton rakennuksilla

Ympäristöministeriö on vahvistanut ...

+ View

Hampurilaiset nousemassa myös Suomessa kotiruoaksi

Kansainvälistä katuruokien aatelia edustaneet hampurilaiset ja ...

+ View

Muutos hoiva-asumisessa, riennot tuodaan ikäihmisten luo

Tamperelainen Teatteri Mukamas on kiertänyt maalis-huhtikuun ...

+ View

Uutiset

Hide Main content block

Uusimpia artikkeleja

Suomalaiset syövät eniten ruista maailmassa

Suomalainen syö ruisleipää noin 18,5 kg / vuosi, mikä tarkoittaa kahta ruisleipäviipaletta päivässä. Tumman leivän suosio on kasvanut vaaleaan leipään nähden koko 2000-luvun. Nykyisin kotimaisesta tuoreleivästä noin joka toinen leipä on tummaa leipää. Suosion kasvua selittää mm. täysjyväisen ja rukiisen leivän todetut terveysvaikutukset. Täysjyväruisleivällä suuri merkitys terveyteen Suomessa ruis jauhetaan pääosin täysjyväjauhoksi, mikä tukee suomalaisten kuidun saantia. Ruisleivän ansiosta suomalaisten ravintokuidun saanti on korkeammalla tasolla kuin monessa muussa maassa. Suomessa viljellystä rukiista yli 80 prosenttia jauhetaan täysjyväjauhoksi. Ruisleivän kuidut ja muut yhdisteet antavat tutkimusten mukaan suojaa mm. sydän- ja verisuonitauteja, hormonivälitteisiä syöpälajeja sekä tyypin II diabetesta vastaan. Ruisleipä sisältää hyvää energiaa ja kivennäisaineita, jotka auttavat jaksamaan niin liikunnassa kuin arjen askareissa. Kansallisruokamme ruisleipä Rukiin vuotuinen sato Suomessa on noin 108 miljoonaa kiloa ja se menee lähes kaikki elintarvikekäyttöön. Yli 60 % viljellystä rukiista käytetään ruisleivän leivontaan. Kansallisruokaäänestyksen selväksi voittajaksi nousi ruisleipä lähes 10 000 äänellä. Satavuotiaan Suomen nuoret arvostavat perinteisiä makuja, sillä ruisleipä oli alle 30-vuotiaiden äänestäjien ehdoton suosikki. Myös Leipätiedotuksen kuluttajatutkimuksen mukaan lähes 80 % vastaajista totesi pitävänsä ruisleipää houkuttelevimpana leipänä. Kotimaiset leipomot kehittävät jatkuvasti uuden sukupolven tuotteita rukiista. ”On hieno seurata leipomoiden tuotekehittelyä. He haluavat pysyä muuttuvan maailman menossa mukana”, kommentoi Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen. Rukiisia tuotteita löytyy tällä hetkellä naposteluherkuista rukiisiin patonkeihin unohtamatta perinteisiä juureen tehtyjä ruislimppuja, palaleipiä ja maltaisen makuisia saaristolaisleipiä. Tiesitkö, että yksi hehtaari viljeltyä ruista tuottaa 7500 ruisleipää! Lähde: Leipätiedotus ry

+ View

Vetovoimainen senioritanssi

Senioritanssin aluekouluttajat Laura Cedras (vas.) ja Anneli Makkonen tanssivat senioritanssijoiden juhlareisteilyllä. Kuva Ikäinstituutti. Senioritanssi on harrastajien mukaan hauska tapa oppia uutta, parantaa muistia ja pysyä hyvässä kunnossa. Ohjaajaksi voi kouluttautua liikunnan ammattilainen tai tanssin ohjaamisesta kiinnostunut harrastaja. Anneli Makkonen, senioritanssien vertaisohjaaja ja aluekouluttaja, tuo esille senioritanssin monet hyödyt: ”Senioritanssit rassaavat aivoja, kehittävät tasapainoa, saavat sydämen pumppaamaan, hapenottokyky lisääntyy ja osteoporoosi siirtyy. Monesti koetaan liikunnan ja yhdessäolon iloa, kun senioritansseista löytyy pari, jolle voi purkaa huoliaan. Yksinäisiä ihmisiä on Suomi pullollaan, joten senioritanssiin lähteminen poistaa yksinäisyyttä”, Makkonen tiivistää. Senioritanssiin pääsee tutustumaan helposti paikallisissa tanssiharjoituksissa, joita eri yhdistykset, kansalaisopistot ja kuntien liikuntatoimet järjestävät. ”Senioritanssi on hyvin tärkeää ikäihmisille sekä liikunnan muotona ja myös sosiaalisena tapaamisena. Se antaa hyvän syyn lähteä ulos harrastamaan. Moniin tunteihin kuuluu kahvi- ja rupattelutauko, jolloin vaihdetaan kuulumiset ja annetaan vertaistukea. Näen toisen työni puolesta paljon liikkumattomia vanhuksia ja ero samanikäisissä vanhuksissa on huima. Senioritanssi pitää mielen virkeänä ja kehon hyvässä kunnossa”, kertoo senioritanssin ohjaaja ja aluekouluttaja Laura Cedras. Senioritanssi oli tänä vuonna esillä myös valtakunnallisessa, Tanssi vieköön -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. ”Tanssijoita oli paljon ja tunnelma oli mukava ja tanssilattia täynnä”, Cedras toteaa tyytyväisenä. Senioritansseja ohjaa aina koulutettu ohjaaja.  Suomenkielistä ohjaajakoulutusta koordinoi Ikäinstituutti ja ruotsinkielistä Finlands Seniordansförbund rf. Ohjaajakoulutuksia järjestävät lisäksi edellä mainittujen tahojen aluekouluttajat eri puolilla Suomea. Senioritanssi - Sopii liikkumiskyvyltään erilaisille ihmisille: vaikeustasoltaan helppoja sekä haasteellisia tansseja - Koostuu rennoista seuratansseista, joilla kullakin on oma nimi, koreografia, luonne ja musiikki - Harjoittaa tasapainoa ja koordinaatiota - Vahvistaa muistia ja mielen hyvinvointia - Vaihtuva pari auttaa ryhmäläisiä tutustumaan toisiinsa Teksti: Taru Tanskanen

+ View

Museon Iltapäivätreffeillä vanhoja valokuvia ja nostalgisia pelejä

                          Kortinpeluuta viime vuosisadan vaiheessa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, kokoonnutaan tuttuun tapaan keskiviikkoiltapäivisin Iltapäivätreffeille. Syyskuussa Iltapäivätreffejä vietetään valokuvien parissa, ja lokakuussa pelataan porukalla nostalgisia pelejä. Oletko eläkkeellä, opiskelija, vuorotöissä tai muuten vain vapaalla iltapäivisin? Iltapäivätreffeillä voit tulla kaupunginmuseoon viihtymään, rentoutumaan ja jutustelemaan inspiroivassa ympäristössä ja samalla osallistua työpajoihin, muisteluhetkiin ja tietoiskuihin. Treffeillä on kuukausittain vaihtuva teema, ja jokainen kerta on erilainen. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Mukaan voi tulla kuka tahansa, jolla on iltapäivisin aikaa. Iltapäivätreffit syyskuussa: Vanhat valokuvat kutsuvat! Haluatko osallistua museotyöhön ja auttaa kuvakokoelmien hoitamisessa? Tai kertoa näkemyksesi siitä, mitä Helsingistä pitäisi tallentaa valokuvina museoon? Tule mukaan syyskuun Iltapäivätreffeille tekemään konkreettista työtä vanhojen valokuvien parissa! ke 6.9. klo 14–15.30 Valokuvia menneisyydestä tulevaisuuteen Iltapäivätreffien aiheena on vanhojen valokuvien päätyminen museon kokoelmiin ja niiden säilyminen tulevaisuuteen. Aluksi tutustutaan siihen, kuinka museon kokoelmat täydentyvät valokuvilla ja millä perusteilla kuvat valitaan. Tietoiskun jälkeen aloitamme työskentelyn valokuvakokoelmien parissa. Tarjolla on konkreettista vanhojen vedosten pakkaamista ja järjestelyä. Kaupunginmuseon Kuvaselaamon ammattilaisten johdolla perehdymme siihen, kuinka vanhat valokuvat säilyvät mahdollisimman pitkään. Saat vinkkejä myös kotialbumien ja omien valokuvien säilyttämiseen. ke 13.9. klo 14–15.30 Mitä nyky-Helsingistä pitäisi tallettaa kokoelmiin? Iltapäivätreffeillä ideoidaan yhdessä, mitä museon valokuvakokoelmiin tulisi tämän päivän Helsingistä tallettaa. Aluksi tutustutaan Helsinkikuvia.fi-palveluun, josta katsotaan, millaisia valokuvia Helsingistä on tänä vuonna tallennettu museoon. Museon valokuvaaja ja kuvankäsittelijät antavat vinkkejä kännykkäkameran tai digikameran käyttöön kaupungin kuvaamisessa. Sään salliessa teemme kuvausretken museon lähimaastoon. Tapaamiseen voi ottaa mukaan kännykkäkameran tai digikameran. ke 20.9. klo 14–15.30 Miten kuvakokoelmia hoidetaan? Mitä käytännössä tapahtuu, kun valokuva siirtyy museokokoelmaan? Millaisia työvaiheita kuvakokoelmien hoitamiseen liittyy? Iltapäivätreffeillä voi järjestellä, puhdistaa ja pakata vanhoja valokuvia yhdessä museolaisten kanssa. Edellisellä kerralla ottamansa kuvat voi lahjoittaa museon kokoelmiin tai tuoda muita omia kuviaan tarjolle. Yhdessä käydään läpi, miten kuvat konkreettisesti siirretään osaksi museon kokoelmia. ke 27.9. klo 14–15.30 Mistä tämä kuva on? Mitä tietoa valokuvista tarvitaan ja kuinka kuvat tietoineen siirtyvät kaikkien käyttöön Helsinkikuvia.fi-palveluun? Iltapäivätreffeillä tallennetaan porukalla valokuvia museon tietojärjestelmään ja sieltä Helsinkikuvia.fi-palveluun. Yhdessä mietitään, millaisia tietoja kuvista tarvitaan, jotta niistä on hyötyä ja iloa nyt ja tulevaisuudessa, ja tutkitaan Helsinkikuvia.fi-palvelun aarteita eri puolilta Helsinkiä. Iltapäivätreffit lokakuussa: Taidolla vai tuurilla? Lokakuussa museossa pelataan porukalla nostalgisia pelejä ja muistellaan lapsuuden ajanviettotapoja. Taitoaan tai tuuriaan saa testata joka viikko eri peleissä. Tervetuloa mukaan lokakuun Iltapäivätreffeille! ke 4.10. klo 14–15.30 Kortteja lätkimään Hullunkuriset perheet, Uno, Musta-Maija, mitä kaikkia pelejä sitä voikaan erilaisilla korteilla lätkiä? Entä näyttävätkö korttipakat kaikkialla samalta? ke 11.10. klo 14–15.30 Lautapelien taikaa Iltapäivätreffeillä muistellaan Afrikan tähden sääntöjä ja naksutellaan Kimbleä. Rohkeimmat saavat kokeilla 1950-luvun Zorro-peliä. ke 18.10. klo 14–15.30 Paperinmakuista? Paperi ja kynä, paljon muuta ei ihminen tarvitse viihtyäkseen. Tällä kerralla kokeillaan upottaa laivueita ja muistellaan muun muassa hirsipuun piirtämistä ja jätkänsakkia. ke 25.10. klo 14–15.30 Puusta pitkään Miten sitä Dominoa oikein pelattiinkaan? Tänään kokeillaan myös, osuvatko kirppupelin kirput minne pitäisi ja kuka on Fortuna-mestari. Lähde: STT

+ View

Sylvi Salosesta elämäkerta

Sylvi Salonen (1920–2003) on ollut yksi Suomen rakastetuimmista näyttelijättäristä, teatterineuvos ja viimeinen oikea diiva – kun sanalla tarkoitetaan suuren luokan näyttelijää, joka ottaa yleisönsä vaivatta roolissa kuin roolissa. Sylvistä riittää herkullisia anekdootteja. Hauskasti ja vetävästi kirjoitettu kirja seuraa Sylvin tarinaa porilaisesta talouskoululaisesta aina juhlituksi ja palkituksi Tampereen työväenteatterin tähdeksi. Koko kansan Sylvin hänestä teki kuitenkin televisio. Hänet muistetaan mm. Heikin ja Kaijan Lahtiskana ja Tankki täyteen -sarjan Emmi Viléninä. Runsaasti kuvitetussa kirjassa muistojaan Sylvistä kertovat hänet läheisesti tunteneet työtoverit ja ystävät Eila Roineesta Ilmari Saarelaiseen, Neil Hardwickista Kurt ja Eppu Nuotioon. Pirkko Vekkeli – Ismo LoivamaaSYLVI SALONENViimeinen diivaElämäkerta, ilmestyy 13.9.2017 Toimittaja ja tietokirjailija Pirkko Vekkeli on julkaissut aiemmin useita henkilökuva- ja elämäkertateoksia, mm. Marja Suna, suomalainen muotoilija, Liisa Lipsanen – bisneslady, Raili Hulkkonen, kauneuden suurlähettiläs sekä Kristiina Halkola - jos rakastat. Ismo Loivamaa on helsinkiläinen toimittaja ja tietokirjailija, joka on julkaissut lukuisia lasten- ja nuortenkirjallisuutta käsitteleviä teoksia ja antologioita sekä kirjoja mm. iskelmämusiikista. Yhdessä Pirkko Vekkeli ja Ismo Loivamaa ovat kirjoittaneet teokset Unohtumaton Ansa Ikonen, Lumoava Eeva-Kaarina Volanen sekä Åke ja minä.

+ View

Osittaisen vanhuuseläkkeen saajien määrä noussee yli 11 000:n

Osittaista vanhuuseläkettä on hakenut 9 400 henkilöä heinäkuun loppuun mennessä. Suurin osa hakijoista on yksityisellä sektorilla työskenteleviä miehiä. Lähes kaikki ottavat osittaisen vanhuuseläkkeen 50 prosentin suuruisena. Keskimääräinen osittainen vanhuuseläke on 830 euroa kuukaudessa. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä on hakenut 9 400 henkilöä heinäkuun loppuun mennessä. Hakeneista 7 600:n henkilön eläke on alkanut. Eläketurvakeskus arvioi, että vuoden loppuun mennessä hakemuksia tulee noin 14 000. Koska osa hakemuksista koskee ensi vuonna alkavia eläkkeitä, ETK arvioi, että tänä vuonna alkaa runsaat 11 000 osittaista vanhuuseläkettä. Osittainen vanhuuseläke on osoittautunut selvästi osa-aikaeläkettä suositummaksi eläkelajiksi. Heinäkuun loppuun mennessä hakeneita oli neljä prosenttia siihen oikeutetuista. Viime vuonna osa-aikaeläkkeiden vastaava alkavuus oli kaksi prosenttia. Miesten osuus hakeneista oli lähes 60 prosenttia. Heitä hakemiseen saattaa kannustaa naisia keskimäärin lyhyempi elinaika ja parempi ansiotaso. Osa saattaa myös pitää lopullista eläkettään riittävän hyvänä varhennusvähennyksestä huolimatta. – Suosio ei ole lopulta niin suuri yllätys. Eläkkeestä saa lisätuloja, eikä elämää tarvitse muuttaa. Työtön tai pienituloinen voi tehdä välittömiä hankintoja, hyvätuloinen voi vaikka sijoittaa rahat, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta. Osittaisen vanhuuseläkkeen suosiota selittää myös muiden eläkereittien karsiminen. Kannisto arvioi, että hakemusmäärät tulevat laskemaan lähivuosina. Pidemmällä aikavälillä kiinnostus voi kuitenkin kasvaa: vanhuuseläkeikä nousee, mutta osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja säilyy ennallaan. Hakijoista neljä viidestä työskentelee Lähes 80 prosenttia hakijoista oli työssä vuoden 2016 lopussa. Työttömiä oli 14 prosenttia, loput hakijat olivat kuntoutujia, vuorotteluvapaalla olevia tai sairauspäivärahan saajia. Työssä olleista yrittäjiä oli lähes 20 prosenttia. Työttömien osuus korostuu tänä vuonna alaikärajan saavuttaneissa ja miehissä. Miehistä työttömiä oli 16 prosenttia ja naisista 12 prosenttia. Kolme neljästä työttömästä sai ansiosidonnaista päivärahaa. Työssä olleiden hakijoiden keskivuosiansio oli 41 000 euroa, miehillä 46 000 euroa ja naisilla 35 000 euroa. Yksityisen sektorin osuus hakijoista on 70 prosenttia. Suurin osa ottaa puolet eläkkeestä Suurin osa (85 %) otti eläkkeen varhennettuna eli ennen vanhuuseläkeikää. Lähes 90 prosenttia otti maksimimäärän eli puolet eläkkeestään maksuun. Heidän keskimääräinen osittainen vanhuuseläkkeensä on 830 euroa kuukaudessa. Miesten eläke on keskimäärin 920 euroa ja naisten eläke 690 euroa. Mediaanieläke on 730 euroa kuukaudessa. Miesten mediaanieläke on 810 euroa ja naisten 640 euroa. Osittaisen vanhuuseläkkeen saajille kertynyt työeläke on samaa tasoa kuin vanhuuseläkkeelle siirtyvien työeläke, joka oli viime vuonna keskimäärin 1 770 euroa kuukaudessa. Tiedotteessa esiintyvät eläke- ja ansiotulot ovat bruttosummia. Osittainen vanhuuseläke - korvasi osa-aikaeläkkeen vuoden 2017 eläkeuudistuksessa - antaa 61-vuotiaalle tai vanhemmalle mahdollisuuden ottaa kertyneestä eläkkeestä maksuun neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %) - tarkistetaan elinaikakertoimella - vähennetään varhennettuna otettuna 0,4 prosentin kuukausittaisella varhennusvähennyksellä, joka jää pysyväksi - lykättynä otettuna eläkettä korotetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella - ei liity työaika- tai palkkaseurantaa. Voit olla työtön tai töissä ja nostaa eläkettä. Lähde: Eläketurvakeskus Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä hakeneet 31.7.2017 mennessä

+ View

Talous & Rahat

Kertauksen vuoksi: Mikä on Guggenheimin 6,5 miljoonan euron

Helsingin kaupungin taloudellista vastuista ehdotuksessa

+ View

Verkkokaupasta ostettuihin tuotteisiin voi tutustua huoletta

Verkkokaupasta tilattuun tavaraan saa tutustua peruuttamisoikeutta

+ View

Maksoitko ostoksen liittymän laskulla? Ongelmatilanteessa käänny

Jos tavara tai palvelu on veloitettu liittymän laskussa, voit

+ View

Matkakohteita

Bodø, Norja

Pohjois-Norjan Bodø tunnetaan lähinnä porttina Lofooteille, mutta pienen

+ View

Yosemite, Yhdysvallat

Vuonna 1890 kansallispuistoksi julistettu Yosemite käsittää yli 3 000

+ View

Hong Kong

Hongkong on onnistunut yhdistämään kiinalaisen nykyisyytensä ja

+ View

Videokatsomo

INFO: Syöpäsairaudet

Seniorikokin palstalta

Terveisiä ViiniExposta 2016

Helsingin Messuhallissa pidetään joka ...

Terveisiä Alsacesta

Sain jälleen kerran tilaisuuden toimia ...

Pentti Arvela - Seniorikokki

Scroll to top